Ristiäiset eli kastejuhla

Kaste on kristittynä olemisen perusta. Siinä ihmisestä tulee kotiseurakuntansa ja kirkon jäsen. Siinä kastettava saa Jumalan armon ja siunauksen kantamaan häntä elämässään. Kastetta nimitetään myös ristiäisjuhlaksi, sillä kasteen yhteydessä lapsen yllä piirretään ristinmerkki, joka kertoo, että lapsi on liitetty kristittyjen joukkoon. Monelle perheelle kastetilaisuus on myös nimenantojuhla. Kasteessa Jumala kutsuu meidät nimeltä seuraajikseen.

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla henkilö, joka kuuluu muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon. Teuvan seurakunnassa pyydetään antamaan kummien tiedot ennen kastetta, sillä tiedot tarkistetaan ja vain ehdot täyttävä henkilö voidaan merkitä kummiksi.

Kastejuhlan jälkeen kastettua ja hänen perhettään sekä kummeja ja isovanhempia kutsutaan jumalanpalvelukseen, jolloin luetaan kastettujen nimet ja rukoillaan kastettujen puolesta. Kastettujen nimet julkaistaan myös Tejukan seurakuntatietopalstalla ja internetissä. Jos toivot, ettei lapsen puolesta rukoilla, tai ettei hänen nimeään julkaista, ilmoita siitä etukäteen kirkkoherranvirastolle.

Lapsen kaste

Lapsen synnyttyä vanhemmat saavat kotiinsa rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen lomake. Siihen vanhemmat merkitsevät lapsen tiedot. Pappi täyttää kastetta ja kummeja koskevat kohdat ja toimittaa paperin rekisteröitäväksi. Samassa kuoressa on myös maistraatin ohjeita nimeen liittyen, kirje seurakunnalta ja kummien ilmoittaminen –niminen lomake, joka annetaan etukäteen papille tarkistamista varten.

Lapsen syntymän jälkeen ristiäisten valmistelu alkaa yhteydenotosta kirkkoherranvirastoon. Silloin sovitaan kasteen aika ja paikka. Ristiäiset voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa. Kaste voi myös olla osa ehtoollisjumalanpalvelusta, jolloin kasteen merkitys seurakunnan yhteyteen liittämisenä tulee kauniisti esiin.

On hyvä, että vanhemmat ja kasteen toimittava pappi tapaavat ennen kastepäivää. Kastava pappi ottaa ennalta kastekotiin yhteyttä ja sopii tapaamisesta kanssa. Tällöin keskustellaan kasteen merkityksestä, käytännön järjestelyistä sekä lapsen nimestä.

Aikuisen kaste

Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Myös aikuinen liittyessään ensimmäistä kertaa kirkon jäseneksi käy rippikoulun ja tulee kastetuksi. Aikuisrippikoulu käydään tyypillisesti yksityisrippikouluna ja sen käymisestä saa tarkimman tiedon seurakunnan papeilta. Rippikoulun suoritettuaan kasteelle tuleva aikuinen sopii kirkkoherranviraston tai kastavan papin kanssa kastepäivän ja paikan. Kaste voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa. Kaste voi myös olla osa ehtoollisjumalanpalvelusta, jolloin kasteen merkitys seurakunnan yhteyteen liittämisenä tulee kauniisti esiin. Myös aikuisena kastettavalla tulee olla kaksi kummia, jotka ovat kastettuja ja konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Aikuisen kummi on ystävä, esimerkki kristitystä ja esirukoilija.

Muita käytäntöjä kastejuhlassa

Kastepäivä on tavallisimmin sunnuntai tai lauantai, mutta kaikki päivät käyvät. Kotiseurakunta lahjoittaa lapselle kastekynttilän ja kastetodistuksen sekä kummeille annettavat kummitodistukset.

Seurakunnalta löytyy yksinkertainen kastemekko, jota voi lainata. Samoin tarvittaessa kastemalja löytyy seurakunnan puolesta.