Jokaisella on vain yksi elämä. Voisipa tämän yhden edes aloittaa alusta, taitaa olla monen toive jossain elämänvaiheessa.  Uuden mahdollisuuden saamista toivotaan varsinkin kun on itse möhlinyt asiansa solmuun, tai kun joku kanssaihminen on oikein satuttanut. Loukkaamisen taidon me jokainen osaamme, vaikka hyvin tiedämme elämän olevan liian lyhyt ja arvokas turhiin riitoihin ja sotiin, kateuteen ja katkeruuteen.


Eräs mies oli riidellyt vaimonsa kanssa ja vastaan tuli haltija, joka säälistä lupasi kolme toivetta. Ensimmäiseksi mies toivoi, että pääsisi vaimosta lopullisesti. Haltija sanoi toiveen toteutuneen ja kehotti aloittamaan hautajaisten järjestelyt. Mies alkoi pohtia hautajaisia ja kaikkia niitä vaimon ystäviä, jotka kokoontuisivat, muistelisivat yhteisiä hyviä hetkiä ja itkisivät. Miestä alkoi surettaa ja niin hän pyysi, että ensimmäinen toivomus olisi peruttu. Haltija sanoi toiveen toteutuneen ja kehotti harkintaan ennen kolmatta toivomusta. Viimein mies toivoi, että voisi olla onnellinen kaiken sen äärellä, mitä elämässä tulee vastaan.


Mielestäni toive on parhaita, mitä olen vastaavista saduista lukenut. Läheistemme kanssa koemme vaikeimmat asiat, mutta myös parhaat hetket. Arvokkaimmat asiat me huomaamme usein vasta menettäessämme ne. Voisi sanoa, että onneksi edes silloin. Eikä elämä ole kuin tietokonepeli, jonka voisi aloittaa alusta vaikeuksien kohdalla. On vain yksi elämä. Elämän ainutkertaisuus tekee siitä arvokkaan ja kauniin. Joskus nahka parkkiintuu kestämään kolhuja ja toisinaan se on niin vereslihalla, että pienikin kosketus sattuu. Anteeksi pyytäminen on vaikeaa ja vähintään yhtä vaikeaa on anteeksi antaminen. Muuta tietä eteenpäin ei usein ole. Virheistä oppiminen kuuluu elämään, mutta samalla edellyttää suostumista kasvun kipuun.


Raamattu puhuu uudestisyntymisestä, eikä silloin tarkoiteta uudesti vauvana syntymistä. Uudesti syntyminen ylhäältä on uudesti aloittamista syntien anteeksiantamukseen uskoen. Me kuljetamme mukanamme niin helposti menneitä virheitä ja kolhuja, jotka ilmenevät heikkona itsetuntona tai uskalluksen puutteena alkaa uutta. Tällainen uudesti alkava usko on jotain niin suurta, että sen voi vain taivas lahjoittaa. Jo kasteessa Jumala antaa lupauksen hyväksymisestään ja antaa anteeksi niin, että se uudistaa. Parhaimmillaan meistä voi uudistua myös toisen ihmisen sellaisenaan hyväksyviä ja itse anteeksi antavia. ”Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen”. Hes. 36:26


Kivisydän on kova, sitä ei voi satuttaa, mutta elävä sydän tuntee, ja samalla siihen voi sattua. Lapsissa ja nuorissa on elämän uskallusta, iloa ja rohkeutta, kuin elämä olisi haavoittumatonta ja ikuista. Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta.

Teuvan kirkkoherra Lauri Annala

Uskon juuret - Tunnustukset ja kirjat Mihin uskomme Mitä Raamatusta löytyy? Etsi hakusanalla Oikeudenmukaisuus & vastuullisuus – Kirkon etiikkaa Aamenesta Öylättiin – kirkon ja uskon sanasto Ekumenia – kristittyjen yhteyttä Uskontojen kohtaaminen & dialogi

Kirkko Somessa

 
Kuva kirkkoherra Lauri Annalasta
Jumalanpalvelus - mitä siellä tapahtuu? Rukous - sydämen puhetta Jumalalle Sana sinulle - hartaus joka pyhäpäivälle Hartaudet Horisontti Yle AreenaPisara Yle Areena