Historiaa

 

 

Teuvan seurakunta itsenäistyi vuonna 1795 oltuaan sitä ennen vuodesta 1694 Närpiön kappelina. Ensimmäinen oman papin teuvalaiset saivat vuonna 1694. Kirkonkirjat alkavat vuodesta 1729.

Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Nykyisen vuonna 1953 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Hänen käsialaansa on myös saarnatuoli.

   
Jeesuksen vertauksen "Kymmenen neitsyttä" on alttaritauluksi ikuistanut taiteilija Tove Jansson vuonna 1953. Teuvan kirkon alttaritaulu on Tove Janssonin ainoa alttaritaulu. Apostoli Paavalia, evankelistoja ja Moosesta esittävät kirkkosalin puuveistokset on veistänyt T.J. Korpi. Krusifiksin tekijää ei tunneta. Karjalan Lumivaaran kirkkoon valmistetut kattokruunut lähetettiin sodan vuoksi Teuvalle. Teuvan kirkkoon ne asennettiin vuonna 1978.    
   
Mekaanisten, kaksisormioisten, 29-äänikertaisten urkujen disposition on suunnitellut urkutaiteilija Aimo Känkänen ja julkisivun arkkitehti Carl-Johan Slotte. Urut on valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen. Urut vihittiin tammikuussa 1994. Kirkko peruskorjattiin 1993 - 1994. Alttarille aukeava seurakuntasali sai nykyisen ilmeensä vuonna 1996.
   
Tulipalossa tammikuussa 1950 tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi. Seurakunta kokoontuu rauniolle iltakirkkoihin, konsertteihin ja jouluaaton hartauteen.
Vanhalla kirkkomaalla sankariristien keskellä on kuvanveistäjä Eino Räsäsen vuonna 1948 valmistama muistomerkki talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistoksi. Hautausmaalla on myös vapaussodassa ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden, Karjalaan jääneiden ja muualle haudattujen muistomerkit.